Nessi

Rotu: x-rotu (bordercollien ja labradorin rakkauden tulos)

Syntymäaika: 26.2.2003

Sukupuoli: Narttu

Harrastukset: Toko,(agility)

    Keväällä 2002 tuli täyteen kaksi kokonaista vuotta kun perheemme sekarotuinen Osku koira nukkui pois. Kaksi vuotta ilman koiraa alkoi kuulostaa tuskallisen pitkältä ajalta ilman koiraa, joten aloitin päättäväisesti hiostaa vanhempiani uuden koiran hankintaan. Hiostus alkoi tuntua lähes kokopäiväiseltä työltä, mutta tulosta se tuotti.  

    5.5.2003 6-luokkalainen Nelli talsi uupuneena liikuntatunnilta kotiin, kokemaan elämänsä suuren muutoshetken. Kotona keittiön nurkassa pahvilaatikosta tehdyssä pedissä makasi pieni musta koiranpentu, meidän Nessi. Elämäni paras yllätys!

    Muutamien ensi viikkojen aikana meille alkoi valjeta Nessin todellinen luonne. Perheeseemme oli muuttanut suloinen musta kaikkien sydämet valloittava koiranpentu, varustettuna mielettömän aralla luonteella.Nessin saapumisesta asti päivämme on varustettu kärsivällisellä ja avoimella luonteella.    
    Pari ensimmäistä vuotta meillä kuluikin pelkästään totutellessa elämään täällä planeetalla, jossa miltein jokainen vastaan tuleva olento on ihminen- elämä tuntui olevan pelkkää taistelua ja namien murusia taskussa.

    Jo samana kesänä, kun Nessi saapui meille liityimme paikallisen koirakerhon riveihin, opettelemaa arkitottelevaisuutta. Reenatessamme muiden koirien ja ihmisten joukossa alkoi Nessi  hiljalleen tottua ajatukseen elämään ihmisten joukossa. Ja me löysimme koirastamme uuden , iloisen ja mahdottoman toiminnan haluisen koiran.

    Yhteinen sävel alkoi löytyä ja elämä muuttui paljon kevyemmäksi. Jatkoimme harrastusta tottelevaisuuden parissa, kuitenkin ilman päämäärää.

    Vielä tänäkin päivänä Nessin täyttäessä viisi vuotta harrastamme tokoa ALO- luokassa, päämäränä  saada minut rohkaistumaan ja luottamaan koiraani, jotta todella ottaisimme osaa kisaan.

    Lenkkimme koostuu edelleen pussillisesta nameja ja kärsivällisestä mielestä, ja välillä tuntuukin, että olemme lenkillä viihdyttämässä muita lenkkeilijöitä mitä ihmeellisimmillä tavoilla kiinnittää Nessin huomio ja luottamus minuun. Mutta mitäpä me emme koiramme eteen tekisi.

    Tänä päivänä minun on mahdotonta kuvitella millainen tuo koirani on oikeasti ollut silloin vuosia sitten, oikeastaan en edes uskalla ajatella:D Matka siitä, kun Nessi laski alleen ihmisiä nähdessään ja veti pakoon niin pitkälle kun remmiä riitti, tähän päivään. Voi sitä työn määrää!

    Nessin ansiosta voin kuitenkin sanoa olevani tulevaisuudessa avoin minkätahansa luontoiselle koiralle, ei niin suurta luonnevikaa, etteikö siitä ylipäästäisi! =)